Päivä: 23.7.2012

Kuuntele: On suuri sun rantas autius:

http://www.youtube.com/watch?v=310LWFVWMnQ&feature=related

(Suomalainen Kansansävelmä)

On suuri sun rantas autius,
sitä sentään ikävöin:
miten villisorsan valitus
soi kaislikossa öin.

Joku yksinäinen eksynyt,
joka vilua vai keroi
jok’ on kaislikossa kierrellyt
eik’ emoa lötytää.

Sun harmajata aaltoas olen
katsonut kyynelein,
ens’ surunsa itkenyt rannallas
mun on oma nuoruutein.

On syvään sun kuvasi painunut
ja sitä ikävöin,
olen villisorsaa kuunnellut
mä siellä monin öin.

Kuuntele: Laps` karjalan

http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&v=lKmuqrhxV3o&NR=1

Laps olen karjalan

laps olen köyhän kauniin karjalan
nyt vaikka vierahissa vaellan
siel äiti tuuditti mun kehtoain
ja laulut laatokan siel kuulla sain

kun tyyni milloin oli pinta veen
ma kuulin niin kuin soinnut kanteleen
kun myrsky sai löi aallot rantoihin
ma niitä pelkäsin ja rakastin

silloin joulu aina ois
onnen rintaani se tois
jos pääsisin taas kotiin karjalaan.

– Sanat ja sävel Aili Runne-

Kuuntele Souda souda sinisorsa:

http://www.youtube.com/watch?v=pD85FJ__9qA

Souda, souda, sinisorsa,
souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen
ritvakoivun kantaan!

-Narciss
Bertel Gripenberg-

Kuuntele Pai pai paitaressu:

http://www.youtube.com/watch?v=hLdOaDbSl3s&feature=related

Pai, pai paitaressu
Pai, pai paitaressu, käy pieni kätkyessä,
tukku tuutussa tupukka.
Sua souan suositellen, sylitellen sylkyttelen.
Vaan en susien suloksi, enkä ilvesten iloksi,
kontion kotohyväksi.
Souan Suomeni suloksi, itseni iki-iloksi,
koko maani maireheksi.
Pai, pai paitaressu, tukku tuutussa tupukka,
pai, pai paitaressu, tukku tuutussa tupukka.

– O.Merikanto-

Kuuntele: Jo karjalan kunnailla

http://www.youtube.com/watch?v=O29Mw1oGNDs&feature=related

Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
jo Karjalan koivikot tuuhettuu
Käki kukkuu siellä ja kevät on,
vie sinne mun kaihoni pohjaton.

Mä tunnen vaaras’ ja vuoristovyös’
ja kaskies’ sauhut ja uinuvat yös’
ja synkkäin metsies’ aarniopuut
ja siintävät salmes’ ja vuonojen suut.

Siell’ usein matkani määrätöin
läpi metsien kulki ja näreikköin,
Minä seisoin vaaroilla paljain päin,
missä Karjalan kauniin eessäin näin