Toivoisin,
että elämäni olisi
kuin pieni talo.
Seisoisi auringossa
taivaan linnut vieraanaan.
Kotoisena
– ja niin lähellä
taivasta
että maata.
-Tuntematon-
Tekijä: vanamo Page 4 of 37
”Ken ei ole nähnyt tietä kahden puurivistön välissä
aamun koittaessa raikkaana ja elävänä,
ei tiedä mitä toivo on.”
– Georges Bernados-
Lähde mukaan ihanalle retkelle…..
Alla olevasta linkistä voit sinne päästä….
http://vanamonvarjot.blogspot.fi/
Sumu peltojen yllä häilyy
puut uniset huokaavat.
Polun varrella kaarrellen päilyy
veet hopeanhohtavat.
Niin uuvun säveleen vienoon,
mi hiljaa humisten soi.
Olen loihdittu, lumoissa tienoon.
En irrota tahdo, en voi.
B. Gripenberg
”Siellä missä lootus ei kasva, kasvaa lumme.
Ovathan nämä kauniskukkaiset vesikasvit kasvitieteellisesti sukua toisilleen,
ja ne muistuttavatkin toisiaan.
Molemmat ovat valon kukkia,
lootus erityisesti jumalallisen valon kukka,
joka edustaa sitä, mikä ihmisen mielestä on kaikkein tärkeintä tai pyrkimystä siihen:
sisäistä valoa, sydämen hyvyyttä ja rakkautta…”
Lainaus sivulta Maarit Vallinharju-Stenman
http://www.penan.net/puutarha/kukat.htm
Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
-Eino Leino-
https://www.youtube.com/watch?v=wIt62UrIjtg
Heinäkuun taivaalla
värien leikki …
Siniperhosen keveä lento
aamuisella niityllä…
Sydänmaan lammella
Yöhyt ol’ lempeä:
Pilvessä taivas,
Luonnossa tyyneys,
Rauhassa maa –
Ja hiljaisna uinui notkossa korven
Äänetön lampeni tuo. –
Silloin mun silmään’
Kyynele nousi,
Yön hämärissä
Itkin kuin laps –
Ja hiljaisna uinui notkossa korven
Äänetön lampeni tuo. –
Miksikä itkin?
En minä tiennyt.
Itkuni äänt’ ei
Kuullunna ken –
Ja hiljaisna uinui notkossa korven
Äänetön lampeni tuo. –
-Ilmari Calamnius. Soutajan lauluja.-
Yön hiljainen hetki,
kuun lempeä katse nukkuvan maan yllä.
Vahvan käden kosketus
– on jotakin suurempaa,
– on jotakin pysyvää
tämän kipeän ajan yllä.
– Tuuletar-
Joka päivä maailma syntyy uudestaan sille,
joka suhtautuu siihen oikealla tavalla.
– James Russell Lowell-
Sateenkaaren päässä
Sateen jälkeen taivahalle katsomaan jos jäät
nähdä silloin voit sä nauhat oudon värikkäät
Siellä sateenkaari jälleen aurinkoa lepyttää
eikä mene kauaa kun taas päivä hymyää
Kertoo taru vanha: päässä sateenkaaren on
auringolle tarkoitettu aarre suunnaton
Sateenkaaren pään ken löytää, aarteen tuon hän myöskin saa
etsimässä sitä nytkin moni taivaltaa
Mutta jos sä matkaan lähdet, muista myöskin tää
voi myös jäädä löytymättä sateenkaaren pää
Mutta jos sä matkallasi löydät hyvän ystävän
löytänyt oot silloin aarrettakin enemmän.
-Toiviainen Jukka-
paina hiiren keskipainiketta ja kuuntele :
https://www.youtube.com/watch?v=FjroxQz3bzs
