Rantakoivulleni

Rantakoivu, ritvakoivu,
Tuuletarten tuutima,
Vienon illan vilvehessä
Voi, kuin sua lemmin ma!

Sinä mulle riemujani
Kesä-illoin soittelit.
Sinä mulle murheitani
Syksy-öinä säistelit!

Rantakoivu, lemmenkoivu,
Suomen surumielen puu,
Riemunritva, kaihonkatve,
Kauniimpi kuin kaikki muu! …

Muu se täällä maailmassa
Murtuu, jäätyy, unhoittuu –
Eipä murru muistoissani
Kotirannan koivupuu.

-Erkki Melartin. Ilmari Kianto,

e Ilmari Calamnius, 1874-1970.-