Aamukasteinen metsä,
ainoa viserrys:
sirkkunen, aamuvirkku.
Sananjalkain keskellä,
polku, viettävä rantaan.
Haavanrunkojen välissä
värisevä kimallus.
Aurinko, hitaasti kohoten,
viskelee kultatäpliä
vihreyteen,
lempeästi verhoten,
naamioiden
tätä kauneutta
joka jo lakastuu talveen.
Aale Tynni
Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi
Vastaa