Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Lainaa.com

Runoja, aforismeja, kuvia luonnosta, klassista musiikkia

Kuukausi: tammikuu 2014 Page 1 of 3

Jos voisin jäädä tähän


Jos voisin jäädä tähän,
kun kaikkialla soi,

kun niitty usvan alla

hiljaa unelmoi.

Jos voisin jäädä tähän,

kun laulaa kesäyö,

kun tuoksuu tuore heinä

ja alkaa tuulen työ.

Ja vaikka en voi jäädä,

se kaikki minuun jää,

yökehrääjän ääni

kaislan hento pää.

-Anna-Mari kaskinen-



Syksy on kevättä minulle,

jokainen päivä maailman alku,

varjoton valo,

kun kuulumme yhteen.


Lähtevien lintujen lupaus paluusta

rauhoittaa eron hetkellä

itkevän sydämeni.


Ja kätesi hipaisu hiuksillani.


Vaikka tuulet ovat joskus kovia,

ei suljeta ovia,

ei kaadeta suojaavaa pihapuuta,

ei anneta pilvien peittää kuuta,

ei käännetä toisillemme selkää.


Silloin en elämän myrskyjä pelkää,

silloin voimaa ja iloa riittää,

voin tuultenkin tultua kiittää.

-Pia Perkiö-



Iloinen antaja ei laske lahjansa hintaa.

Hänen sydämensä haluaa tehdä

lahjan saajan iloiseksi ja tyytyväiseksi.


-Juliaana Norwichiläinen-

Kukaan ei ole niin köyhä,

ettei hän voisi tulla auringonsäteeksi,

elämänvaloksi toiselle vielä köyhemmälle

… kukaan ei ole niin rikas,

ettei hän tarvitsisi molempia.


-Herman v. Bezzel-

Jääkukkia ikkunanruudussa.

Niin kuin meri on ihmisen elämä –

Tyynet ja myrskyt siinä vaihtelevat

ja vaahtopäiden vaimentuessa

kimaltelee aurinko

kirkkaampana kuin koskaan.

Uljaasti ja täysin purjein

on elämän merelle

uskallettava mennä –

sillä kootuin purjein

satamassa lepäävä laiva

on vain surullinen sivustakatsoja

elämän suuressa seikkailussa.


-Raili Malmberg-


Puiden oksilla

talven kosketus

ja

kevään hiljainen

odotus.


Paina hiiren keskipainiketta ja kuuntele J.S. BACH, Suonate , P. Valetti/C. Frisch :

http://www.youtube.com/watch?v=78WcTNGI-N4


Joen rauhaa.

puut vartioi.

Pilvipuun oksilla,

auringon hipaisu.

Ikihonkain suojaan

käy polku kulkijan.

Talvi on istahtanut

huurteiselle penkille.

Aurinko samoilee pitkospuilla.

Suopursut ja metsän varvut,

uinuvat hankien alla.

Pakkaspoika ,

käy kuurupiiloa

auringon kanssa.


– Tuuletar-

Auringon on kehrä korkealla,

kirkastuu jo metsät, maat.


Nuokkuu kaislaheinä

rannan jäällä,

taipuu kesän muistoon,

– kaihoon havinaan.


– Tuuletar-

20.01.2014


Talvetar on kutonut

pitsiä

pakkas sormin.

Jokaisen oksan ja varvun

näin pukenut

hentoisin hunnuin.


Aurinko timanttein

tuhansin,

lainaksi korunsa antaa.


Ja alkavat juhlat,

– sininen taivas yllä.


Tuulen hyminä

talvi lintusen laulu soi,

ei puhetta ihmisen,

– tämä riittää minulle kyllä.


– Tuuletar-


Page 1 of 3

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi