Kuutamalla

Istuin kerran taivas-alla

Kuutamalla

Tarkastain,

Kuinka tähdet rauhaisasti,

Armahasti

Tuikki vain.

,,Ei ne tunne ihmis-huolta,

Varjopuolta

Elon tään;

Ei ne tunne pettymystä,

Kärsimystä

Ensinkään!”

Näin mä mietin. Toivoskellen,

Kaipaellen

Huudahtin:

,,Oi jos öisin tähtö vainen

Taivahainen

Miekkoisin!”

Nautitsisin rauhaisuutta,

Murhetuutta

Aina vain,

Tunteheni tuudittaisin,

Sammuttaisin

Rinnassain.”

Kaduin kohta mietelmääni:

Sydäntäni

Vaihda en.

Sekä myrskyisätä että

Tyyntä vettä

Soutelen.

-Kasimir Leino-